End of an Era

Virneen ohella vetää vähän haikeaksi. Kultapoitsu on toka vikaa päivää päiväkodissa, sillä elokuussa tapahtuu iso asia: eskari! Huomenna menen vielä yksityiskohdista tarkemmin juttelemaan. Paikka onneksi on sama vanha tuttu, mutta ryhmä ja hoitajat vaihtuu ja pitää mm. opetella menemään sisään ihan eri ovesta.

Tähän liittyen meillä oli viime perjantaina näillä näkyminen viimeinen äidin ja pojan kotipäivä. Koko tähän astisen päiväkotiuransa (marraskuusta 2005 alkaen) ajan pusuhuuli-nasunaama on nimittäin ollut perjantait minun kanssani kotona, mutta nyt sekin loppuuu, sillä eskariahan käydään perjantaisinkin. Jälleen kerran täytyy vaan ihmetellä mihin ne päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet oikein valuu, ja osasiko niistä ollenkaan nauttia.

Ai niin, ja syy virneeseen. Näyttää nimittäin siltä, että saatan saada tutkimusassistentin viran ensi syksystä, joten sitten loppuu tämä tasapainoilu töiden ja tutkimuksenteon välillä. Vähän haikeaa sekin tietysti on, sillä olen todella tykännyt työstäni ja etenkin sen mahdollistamasta vapaudesta aikataulujen suhteen (=työt on ollut mahdollista tehdä iltaisin sohvalla läppäri sylissä). Mutta siis JEEE kumminkin! Kaikki on mahdollista, täältä taas tullaan elämä!

Hei, te kaksi siellä! Juuri TE!

Uuden blogilistan mukaan tällä on kuulemma kaksi lukijaa... ai niin mutta toinen taidan minä itte. Tietenkin toivon että suuren myllerryksen johdosta osa lukijoista (1-2 kpl) siirtyi seuraaman Sekamediasopan laiskatahtista ja mitäänsanomatonta sisältöä jonkun Readerin kautta.

Mitäs muuta. Kesä on tullut, kesä! Ihanaa! Lomat alkaa juhannuksesta, tosin jotakin päivystysluonteisia hommia olen luvannut tehdä heinäkuussakin, tarkkaan ei ole vielä sovittu. Aika rankaksi on osoittautunut työnteon ja jatko-opintojen yhdistäminen, joten ennemmin tai myöhemmin joku ratkaisu on suuntaan tai toiseen tehtävä. Joko niin, että suosiolla alentaa rimaa tutkimustyön aikataulun suhteen tai niin että ryhtyy määrätietoisesti hakemaan rahoitusta päätoimisen opiskelun mahdollistamiseksi. Helppoja ratkaisuja ei ole. Mutta enää tämän kevään opintoihin liittyvä paperi kirjoittamatta (dedis torstaina), ja kaikki mitä olin suunnitellutkin suorittavani tänä lukuvuonna (yhteensä 33 op) on suoritettu!

Opintojen ja työasioiden lisäksihän on painittu kotiasioiden vuoksi, eikä niihin nyt varsinaista ratkaisua ole tullut. Pusuhuulipoika on yhtä ihana ja voimakastahtoinen kuin ennenkin, ja pistää vanhemmilleen ja kavereilleen hanttiin minkä ehtii. Täytyy vaan jaksaa ajatella että moinen temperamentti auttaa jatkossakin, jos ei taidot ja osaaminen aina riittäisikään... Toivottavasti loma ja vanhempien vähän vähempi stressi ja kiire auttaa pikku-pelimiestä ja koko perhettä vähän relaamaan.

Kauneuttakin täällä hoidetaan. Merkittävä rajapyykki on ylitetty, sillä pyysin ja sain tuliaiseksi 40+ iholle tarkoitetun silmänympärysvoiteen! Kohta on naama sileä kuin vauvan peppu ;-)

Lopuksi vielä opettavainen tarina: muistakaa ihmiset että vaikka tämä kaikki bloggailu ja jaikuilu ja feibuilu niin älyttömän lystiä onkin, niin kaikkein parasta on kuitenkin tavata ihmisiä oikeasti, nauraa ja jutella oikein kunnolla! Kiitos eilisillan mahtavasta seurasta Kaura, Virkanainen ja muut! Olette ihania!


ps. Kukas osaisi sanoa tuosta Oindexista mitään? Rekisteröidyin sinne jo pari viikkoa sitten, mutta yhä edelleen tilastot näyttävät pelkkää nollaa. Kai sinne nyt pitäisi rekisteröityä edes omat käyntini? Mikä avuksi?