Ei ehdi, eikä huvittaiskaan

Kiitos vaan sinkoilevista haasteista, Kukkis ja Ohari, mutta joudun passaamaan. Ei nyt ehdi millään, kirjoittamista ja pohtimista on ihan tarpeeksi muutekin. Mutta kivaa, tutkimustyö sai mukavan potkun eteenpäin, aihepiiri alkaa selkeytyä ja konkreettisia suunnitelmiakin on jo tekeillä. Nyt pitäisi sitten tosissaan alkaa apurahoja hakemaan, jotta voisi keskittyä tutkimuksen tekoon, mutta malttaisko sitä hommia kuitenkaan lopettaa? No, vielä ei tarvi mitään päättää.

Ja ei huvitakaan, maku on mennyt tähän ympäri nettiä ja blogistaniaa vallitsevaan naisvihaan. Joo, sanon nyt näin suoraan ja kärjistäen että naisvihaan. Enkä ole heittäytynyt marttyyriksi tai uhriksi, mutta ottaa vaan niin päähän tämä, että kun ollaan selkeästi osoitettu aito ongelma (sukupuolinen häirintä työpaikalla), kovin yksituumaisesti tästä ollaan lähdetty syyttämään naisia, joko houkuttelevasta pukeutumisesta (kuinkahan paljon tästä oikeasti on kyse?) tai ymmärtämättömyydestä ja ajojahdista. Joko ihan tosissaan tai vitsin keinoin nyt jupistaan että kuinka mitään ei saisi enää tehdä tai ajatella kun akkamafia jyrää. Olkoon sitten niin. Minä lähden rasvaamaan telaketjuja!