tiistaina, kesäkuuta 17, 2008

End of an Era

Virneen ohella vetää vähän haikeaksi. Kultapoitsu on toka vikaa päivää päiväkodissa, sillä elokuussa tapahtuu iso asia: eskari! Huomenna menen vielä yksityiskohdista tarkemmin juttelemaan. Paikka onneksi on sama vanha tuttu, mutta ryhmä ja hoitajat vaihtuu ja pitää mm. opetella menemään sisään ihan eri ovesta.

Tähän liittyen meillä oli viime perjantaina näillä näkyminen viimeinen äidin ja pojan kotipäivä. Koko tähän astisen päiväkotiuransa (marraskuusta 2005 alkaen) ajan pusuhuuli-nasunaama on nimittäin ollut perjantait minun kanssani kotona, mutta nyt sekin loppuuu, sillä eskariahan käydään perjantaisinkin. Jälleen kerran täytyy vaan ihmetellä mihin ne päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet oikein valuu, ja osasiko niistä ollenkaan nauttia.

Ai niin, ja syy virneeseen. Näyttää nimittäin siltä, että saatan saada tutkimusassistentin viran ensi syksystä, joten sitten loppuu tämä tasapainoilu töiden ja tutkimuksenteon välillä. Vähän haikeaa sekin tietysti on, sillä olen todella tykännyt työstäni ja etenkin sen mahdollistamasta vapaudesta aikataulujen suhteen (=työt on ollut mahdollista tehdä iltaisin sohvalla läppäri sylissä). Mutta siis JEEE kumminkin! Kaikki on mahdollista, täältä taas tullaan elämä!

3 kommenttia:

Ana kirjoitti...

Varovaista onnittelua ja peukkua!

Sun äitis kirjoitti...

Kääk, sittenhän sinä et enää olisi mikään maallikkotutkija, vaan ihan ammattilainen! Peukkuja täältäkin (ja onnitteluja kans, kun homma varmistuu).

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos peukutuksista Zepa ja SÄ, mutta tosiaan tuuletetaan vasta sitten kun homma varmistuu.

Mutta näin se elämä voi yllättää, ei olisi vielä pari vuotta sitten arvannut, että se varovainen toive mikä alkoi elää saattaisikin toteutua.