Rahasotkuja

Vaalirahoitushässäkkä käy yhä kummemmaksi. Jo viikonlopun HS:ssähän oli juttu siitä että minkä sortin "liikemiehiä" tässä nyt on Suomea kehittämässä, ja päivän IS tietää kertoa että vaalirahaa on tullut veroparatiisiyhtiöistäkin.
Kyllä minäkin ymmärrän että vaalityöhön tarvitaan myös rahaa, mutta eikö siis ole yhtään väliä mistä rahat ne rahat tulee? Ja kuten niin moni muukin (esim. Varahvontta ja Poikkinainen), hämmästelen vähän myös sitä, että ihan hyvää hyvyyttäänkö nämä "liikemiehet" sitä rahaa ovat jaelleet, ilman mitään omaa lehmää, ketunhäntää ja muita kliseitä?
Hmm, kirjoitin jo vaalien alla kuinka etenkin kepulaisuuteen liittyy aina mielikuva kähminnästä ja piireissä pyörimisestä. Näköjään tuo päteekin sitten muihinkin puolueisiin, siellä raha- ja valtakirstuista jaetaan kavereille suuntaan jos toiseen rahaa, sopimuksia, tontteja taikka sitten vaan arvostusta. Kyllä tässä usko menee koko systeemiin, eiköhän nyt pitäisi koko eduskunta hajoittaa ja miettiä vaalijärjestelmä kokonaan uusiksi? Joku jolla on aikaa miettiä keksiköön paremman systeemin.

On kyllä omatkin rahat iloisesti sekaisin. Tai no minun palkkani nyt on niin pieni, ettei niitä rahoja saa edes sotkuun, kaikki menee kun tilipäivän jälkeen laittaa maksut menemään. Mutta miehen raha-asioihin kuuluu kaikenmaailman sähellystä ennakkojen, matkalaskujen ja kaikenmaailman korttiveloitusten kanssa. Tälläkään hetkellä en ole kartalle mitä minun (perheen rahastonhoitajana) pitäisi maksaa ja minne. Soppaa hämmentää vielä kodintarvike- ja lomasuunnitelmat, joita pitäisi yrittää maksaa bonuksilla, pisteillä ja vanhentuneilla seteleillä. Ei kuulkaa pysy enää langat hyppysissä, mutta onneksi en olekaan kansanedustaja.

Lopuksi vielä paljastan uuden blogisuosikkini: paparazzikuvia Angelina Joliesta! Ok, mukana myös Brad Pitt ja tenavat, mutta silti. Vaan onpa kaunis nainen! HU - HA!

Leipää, ruusuja, aurinkoa ja vapautta

Yritän ratkaista otsikointiongelman laulunsanoille, tosin noista nyt ei voi allekirjoittaa kuin kaksi keskimmäistä ;-)

Äitienpäivästä sitten. Masentaa, ja melkein voisi laittaa saman postauksen kuin 2 vuotta sitten, kortissa ei tosin enää ollut autoja (edistystä!), vaan päiväkodissa tehdyssä kortissa hieno askarreltu kukka ja lause kuinka "äiti on ihana, mä rakastan äitiä" ja kotona piirretyssä kortissa oli hieno piirros äidistä vaalenpunaisessa puserossa ja vihreissä housuissa ;-) Mutta helpottaakohan tuo uhmaikä milloinkaan? Ja selviääkö riidoista ja niiden mukaisesta aviokriisistä koskaan, vai onko ero ainoa mahdollisuus?

Hyvää luettavaa sentään on ollut, uusin Tulva (tosin ei ole netissä näköjään tuoreimmasta numerosta vielä mitään) herättää ajatuksia, kuten myös kirjaston poistohyllystä 50 sentillä ostettu Oryx ja Crake. Äitienpäivälahjaksi sain tuoreen britti Voguen (nyt tiedän miten kesällä pitäisi pukeutua, se on kuulkaa bohemian chic tms. taas kerran) ja Kaari Utrion "Kiilusilmä feministin" (hyvin keksitty yllätys). Näitä sitten tuli luettua aurinkotuolissa lojuen, ja siinä samalla tuli hankittua perinteinen toukokuun flunssa. Eihän tässä taas mitään hommia olisikaan, mitä nyt kaksi vaativaa kurssin lopputyötä...

Koitetaan jaksaa taas eteenpäin, päivä ja viikko kerrallaan. Ties vaikka joskus oikeesti helpottaisi!

Kyllä suakin joku kyykyttää!

Aivan mahtava oli Tuntematon sotilas! Etukäteen ihan pelotti, että mitenköhän sitä jaksaa 3,5 tuntia ja entäs jos pitkästyy. No ei todellakaan pitkästyttänyt, vaan koko ajan sai nauttia ja vaan odottaa että mitäköhän seuraavaksi. Suosittelen ihan kaikille!

Elämä kyykyttää taas niin ettei mihinkään kykene. Ei jaksaisi yhtään mitään juhlintaa, mutta kyllä kultapojalle on jotain erikoistunnelmaa järjestettävä.

Kaikesta huolimatta, hauskaa aurinkoista vappua kaikille! Lakki päähän, kommarilaulut soimaan, jospa se suu siitä virneeseen vääntyisi.

Näinkö täällä aina käy

Mikä ihme siinä on ettei koskaan mitään pysty tekemään ajoissa? Ei valmistautumaan, ei heräämään, ei etsimään tarvittavia papereita ja muita välineitä, ei tarkistamaan reittiä ja/tai aikatauluja.

Onneksi aurinko paistaa ja kesä tulee! Ja vielä vappukin. Vaikka ongelma vapun suhteen on sama kuin jo viitenä aikaisempana vuotena: ei ole mitään kivaa lapsen kanssa vapputraditiota päässyt muodostumaan, joten juhla on about tavallinen vapaapäivä + vähän kuohuviiniä. Voi kun joku tulisi edes kylään tai jotain. No, 2.5. perjantai on joka tapauksessa työpäivä, vaikkei sentään työpaikalle tarvitse fyysisesti raahautua.

Näyttää myös pahasti siltä, että vastarintani murtuu ja meille tulee tänään Wii. Lopullisesti se myytiin minulle Wii Fit'illä, saas nähdä josko tuo kotona kuntoilu onnistuisi (t. nim. tammikuussa ladatut 20 käyntiä salille edelleen korkkaamatta, aikaikkuna umpeutuu toukokuun lopussa).

Asioihin itseensä

Onko teistä muistakin otsikointi muuttunut älyttömän vaikeaksi? Näppärä tapa olisi tietenkin käyttää tunnelmaan, ajankohtaan tms sopivia laulunsanoja, mutta kun ei tässä ole mitään edes tullut kuunneltua.

Toisaalta, otsikointi voisi olla helpompaa jos olisi jotain blogattavaa asiaa. Mutta kun tämäkin kirjoitus on vaan Husserlin fenomenologian välttelyä, niin minkäs teet.

Ja hei! Kukkameri!!





psst, kaverit! Otetaanko perjantai-iltana paitulikännit?
Paitulin puuttuessa joustavat beessinväriset velour-himppehousutkin sallittaneen ;-)

Kaikkia kiinnostaa!

Vastaan Touhulasta lentäneeseen haasteeseen:

1. Miten monta blogiviestiä olet kirjoittanut blogiisi?
- Näköjään 317, ja aloitin toukokuussa 2005, eli kohtaa tulee 3 vuotta. Tämä kai sitten suunnilleen tarkoittaa että jotain noin 2 kertaa viikossa on tullut blogattua?

2. Miksi aloitit kirjoittamaan omaa blogia nettiin?
- Syksyllä 2004 alkoi JOKA PUOLELLA nettiä olla linkkejä ja viittauksia blogeihin, ja kävin niitä silloin tällöin lukemassa. Sitten huomasin seuraavani joitakin säännöllisemmin, ja kekkasin Pinserin Pamauslistan, jonka avulla innostuin joitain tilaamaankin. Sitten halusinkin jo ruveta itsekin kirjoittamaan, vähän aikaa pitit kerätä rohkeutta, ja tässä nyt ollaan. Mitään sen kummempaa missiota ei ole ollut, en vaan halunnut lurkkailla vaan astua mukaan 'skeneen' (hihi, sanooko kukaan enää noin?)

3. Millä nettisivuilla käyt, kun olet netissä?
- Kun 'olet netissä'? Siis kaiken päiväähän olen netissä plus suurimman osan illoista. Harvemmin missään tulee 'käytyä' (paitsi tietysti tiedonhaun yhteydessä), vaan koneella on kaiken aikaa auki pari meilisaittia, duunin saitit (9 välilehteä kahdessa ikkunassa, toinen ikkuna FF:ssä ja toinen IE:ssä), blogilista, Facebook, pari keskustelusaittia ja nyt uusimpana vielä Jaiku. HS on niinikään yleensä auki, ja ip-lehdetkin yleensä tulee tsekattua. Sitten tutkimustyöhön liittyen haen artikkeleita sun muita googlella melkein joka päivä. Ja Sanakirja.org!

(Missä on kysymys numero 4???)

5. Onko sinulla omaa kotisivua netissä? (Blogia ei lasketa.)
- Ei ole. Eikun joskus kauan kauan sitten avasin kotisivun olikos se nyt Geocities'iin, mutten muistaakseni keksinyt sinne mitään sisältöä. Ja sitten "maikkarin netissä" meillä oli joskus satunnaisten valokuvien esilläpito-sivu.

6. Osaatko puhua muita kieliä kuin äidinkieltäsi? Mitä kieliä?
- Joo, englantia nyt ainakin ja ruotsiakin vähän. Ranskaa ymmärrän, mutta puhumisen kanssa on niin ja näin. Saksaa osaan vielä vähemmän (bravuurini on: "Ich bin über nacht bekannt geworden") ja espanjaa poquito.

7. Mitä ohjelmia seuraat tv:stä?
- Varsinaisesti seuraan tällä hetkellä vain Tehistä ja Selviytyjiä. Mutta telkku on auki kaiket illat, ja läppärin takaa kyllä välillä katselen mitä sieltä tulee. Viime lauantaina alkanut Biisikärpänen muuten oli aika hauska! Leffoja katson tietysti myös, silloin usein ihan laitan läppärin pois!

8. Hissi vai portaat?
- Portaat jossei ole ihan väsy tai kauheesti kantamista.

9. Onnen- ja epäonnen numerosi ovat?
- Ei ole tuommoisia, mutta jos joku luku pitää valita niin vastaan yleensä 21.

10. Haasta vielä tähän pienimuotoiseen kyselyhaasteeseen 3 bloggaajaa?
- No niin, vaikka sitten Saara, Pörrö ja Kriisi.


Sitten voin antaa vastauksen vielä yhteen kysymykseen: Minkä elokuvan aiot katsoa seruaavaksi?
- Menen tänään viisivuotiaan kanssa katsomaan Risto Räppääjää!

Hajontaa

Perheen sisälläkin hieman hajontaa suhtautumisessa Ike-kohuun. Toisaalla iloitaan yhden iki-törpön nolosta kompastumisesta omaan kikkeliinsä (Mömmöstä lainattu naseva ilmaisu), toisaalla ollaan huolissaan että eikö enää MITÄÄN tekstareita saa lähettää tai kiinnostusta vastakkaiseen sukupuoleen osoittaa työpaikan menettämisen uhalla! Hmm... Imagen päätoimittaja sanoi tähän mielestäni osuvasti:

"Viime aikoinan media on ollut täynnä pohdintaa siitä, mkä on sopivaa käytöstä pääministeriltä, ulkoministeriltä, kansanedustajalta, mieheltä. Soppaa hämmentävät tuoreet kirjat, joissa pohditaan miehen kriisiä ja analysoidaan, kuinka seksuaalinen valta on naisilla.
Oudointa koko show'ssa on se, kuinka etäällä tämä kaikki on arkielämäst. Ei miehenä oleminen ole sen helpompaa tai vaikeampaa kuin ennenkään. Jotkut eivät vain osaa käyttäytyä.

Niinpä, säällinen ja sukupuolitasa-arvoinen käytös ei pitäisi olla liikaa edellytetty keltään, ehkä Loka-Laitinen kavereineen jää kavereineen kaihoamaan aikaa jolloin, pojat saivat olla poikia omissa kerhoissaan ilman että HS:n ja Ylen viherstalinistien johtama homoseksualismi-feminismiin uskova etujoukko kieltää kaiken kivan....


Kirjoista puheenollen, tällä viikolla on hankittu kaksi. Kumpaakin kohtaa oli ennakko-odotuksia, toisen kohdalla johtui ihan omasta väärinkäsityksestä, luulin tilanneeni kätevän haku- ja opasteoksen, mutta tulikin vähäinformatiivinen selailukirja:

Toista (eilen illalla hankittu)on kehuttu yllättävän selkeäksi, en jaksanut eilen illalla kuin johdannon:


Joka tapauksessa, kun luvassa on aurinkoinen ja lämmin viikonloppu, on ihan pakko todeta että tässähän täytyy jo alkaa huolehtia siitä että puutarha pysyy kunnossa!

Elämän kevät

Flunssa melkein parantunut, aurinko paistaa (nyt kevät saa tulla kun talvikin kävi!) ja - mikä parasta - opintolainasta on tänään tililtä veloitettu viimeinen erä! Jösses, koittihan se tämäkin päivä!

Opintolainaa nostin ensimmäiset erät joskus hamalla 80-luvulla, ja silloinhan siis opintolainaa otti ihan kaikki, oli tarvetta tai. Hulluina vuosina jotkut kuulemma nostivat lainaa vain sijoittaakseen ne osakkeisiin (tiedä sitten kuinka heille kävi lokakuussa 1989), ja jotkut rahoittivat niillä lomamatkoja. Itselläni ne rahat kyllä meni ihan elämiseen ja juhlimiseen, mutta pakko myöntää että talvilomamatkojakin tuli tehtyä. Mutta oli silloin lomamatkatkin erilaisia! Ski-bussilla mentiin milloin minnekin (Rukalle, Verbieriin) tai jonkun kaverin pikkuautolla (4 henkeä pikku-pösössä, jonka rengas puhkesi keskellä autobahnia matkalla kohti St Antonia!). Ei siis mitään varsinaista ökyilyä.

Mutta kävinhän minä aina töissäkin opiskeluaikana elämistä rahoittaakseni. Ihan ensin olin vaatekaupassa (nyk. Forumissa, silloisessa HBL:n talossa) Simolassa pari iltaa viikossa ja lauantaisin. Sitten olin välillä opinahjoni HKKK:n laskentakeskuksessa (jep, sana atk oli silloin jo keksitty, mutta IT:stä ei kukaan vielä tiennyt mitään), sitten erään säätiön toimistoapulaisena ja kirjanpitäjänä, sitten taas muinaisen Postipankin muinaisessa "suorapankissa" Rahatukussa (ajatelkaa miten osuva nimi! Ja olisittepa nähneet liikelahjat, harmi ettei ole tallella mitään, eikä googlekaan löydä mitään!) jossa myönnettiin kesällä -89 aika kovia talletuskorkoja puhelimitse. 90-luvulla vaihto-opiskelijavuoden jälkeen (paitsi enhän minä missään opiskelemassa ollut vaan AIESEC:in kautta töissä kaakkois-Aasiassa) työnsaanti nihkeytyi, mutta onneksi löytyi hanttihommia varustamossa, ja nekin työt sitten kokopäiväistyi ja vakinaistui ja valmistuin. Huh, mikä historia!

Kansalaisjulkaisija korostaa omaa kantaansa

Taas meni aamiaisella hämmästyksen sormi ällistyksen suuhun: pääministerin mielestä viestimissä korostuu liikaa huonovointisuus, eikä tuoda esille miten hyvin suurella enemmistöllä menee! Seurataankohan me Vanhasen kanssa samoja viestimiä ollenkaan? Minusta joka tuutista tulee vaan tietoa siitä kuinka ihmiset hankkivat isompia asuntoja, autoja ja muuta tavaraa, kuinka uraohjusten palkat nousevat ja miten kaukomatkat lisääntyvät jne. Minusta usein tuntuu että nuo jutut kertovat jostain ihan vieraasta ihmisryhmästä, mutta kaipa se onkin vain osoitus siitä olenkin huono-osainen.

Jo jokunen viikko sitten joku jossakin (en muistanut aiheesta heti blogata ja nyt on lähde poistunut aktiivimuististani, saa muistuttaa!) kirjoitti, että kuinka nykyisin lehdissä ja tv-ohjelmissa, sekä "draamoissa" että etenkin sisustusohjelmissa, esitellään erittäin hyvin toimeentulevien ihmisten elämäntyyliä ja koteja, ja vaikka ymmärtäisi stailauksenkin osuuden, niin missään oikeassa elämässä ei moiselta näytä. Että jos lehtijuttujen ja tv-ohjelmien perusteella joku myöhemmin hahmottelisi vuosituhannen alun elämäntyyliä, niin kuinka totuudenmukainen se kuva olisi?

Tänään meillä kotona: ikkunat likaiset, joka paikka tursuaa tavaraa, koko perheellä hiukset ylikasvaneet, perheen vanhemmilla vähintäänkin lievää ylipainoa, kaikilla ei töissä mene hienosti ja palkka nouse, ajanpuute jäytää, urheilua ei "ehdi" harrastamaan, kaikki on enemmän tai vähemmän vinksallaan. Mutta kun ei yhtään tunnu huono-osaiselta, vaan ihan normaalilta. Peilikö tässä vääristää vai viestimet?

Tulihan se sieltä!

Talvi ja flunssa nimittäin, luulin jo jääneeni kumpaakin ilman tällä kaudella...


Aurinkoisesta talvisäästä päästiin nauttimaan jo pääsiäisenäkin Keski-Suomessa, hyvät oli ladut Laukaalla ja Laajavuoressa. Ja ajatelkaa, miten osuttiinkiin syömään eväitä juuri siihen kohtaan mihin pääsiäispupullakin oli pesä ja sinnehän oli munittu Kinder-muna!

Muutenkin pääsiäinen sujui melko rauhallisesti ja perinteisesti, syötiin ja seurusteltiin sukulaisten kanssa.

Olen hieman huolissani humpuukista. Siskoni meinaa tärvätä pari tuhatta euroa johonkin ihme laihdutushoitoon, jossa käytetään jotain lymfaa + muuta, ja läskit kuulemma lähtee liikkeelle. Minä kysyn vaan, että mihin ne selluliitit sun muut jollain, vaikka kuinka tehokkaallakin, hieronnalla ja "nesteet irrottavalla", hoidolla muka lähteee? Saadaanko ne puristettua suusta ulos vai?