Tuli taas täytettyä vuosia. Aika matalalla profiilillahan tuo juhlinta nykyisin sujuu, mutta pakko sitä on kumminkin todeta vanhentuneensa. Vanhentuminen periaatteessa on ihan ok, missään tapauksessa en enää haluaisikaan olla nuori ja hölmö, mutta onhan se silti vähän surullista todeta että puolet on jo mennyt. Siis enää suunnilleen saman verran vain jäljellä! Ihan juurihan minä olin huoleton pikkutyttö! Aikakin kun kuluu niin nopeasti, äskenhän vasta oli viime talvi ja kohta taas jo ensi kesä, ehdinkö minä elää tässä enää ollenkaan?
Oikeestihan sitä muistaa lapsuudestaankin aika paljon. Vaikka senkin miltä tuntui kun hammas alkoi heilua ja miltä sitten kun se oli melkein irti ja lopulta sen kuopan. Meidän viisivuotiaalta lähti toissapäivänä ensimmäinen hammas! Nyt hänkin tietää miltä se tuntuu, ja paluuta ei ole. Kohta on kaikki maitohampaat vaihtuneet "helmihampaiksi" (aivan oikein, pysyviä hampaita ei enää kutsuta "rautahampaiksi") ja siitähän se rappeutuminen sitten jo alkaakin. Onneksi sentään tästäkin talvesta jää lapsuuden (ja keski-iän) muistoihin talviset leikit, tänään on päiväkotiin lähdetty luistimet kassissa. Jokohan sitä viikonloppuna pääsisi hiihtämään?
keskiviikkona, tammikuuta 09, 2008
Vuodet ne käy yhä vaikeammaksi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Minä en jostain syystä muista noita hammasjuttuja, vaikka pitäisi, koska ne ovat meilläkin erittäin ajankohtaisia. Kaiken muun allekirjoitan. On se niin haikeaa, mutta niin sen kai pitääkin olla. Otetaas sille, näin menneen syntymäpäivän ja perjantai-illan kunniaksi.
Joo, niin varmaan pitääkin. Se on kai tätä elämää tai jotain. Otetaan sille, ja täysin hampain!
Taidetaan mennä vähän samoissa tunnelmissa... ;-) Onnittelut kumminkin !
Munkin esikoiselta lähti kaksi alahammasta, juuri ennen joulua, tuli hassu olo. Vai ei niitä enää Suomessa sanota rautahampaiksi ? Hyvâ tietää etten jankuta sille esihistoriallisia sanontoja.
Meillä päin muuten kyllä sanotaan rautahanpaiksi! Taitaa olla jotain outoa esikaupunkien slangia tuo "helmihammas" ... ?
Jaoin sulle merkin. Juu meik mai dei.
Mä peesaan Kukkista: multakin olisi ollut sulle merkki tulossa, mutta kun en ole saanut listaa aikaiseksi!
Kiitos Kukkis ja äiskä, ootte ihanii! Katsotaan jos saisin tänään vaikka myöhemmin jonkun postauksen aikaan, mutta ensin pitää hoitaa asialliset hommat ja sitten vasta ollaan ellun kanat.
Lähetä kommentti