Uusi vuosi, samat marmatukset

Tänäkään vuonna en aio luvata yhtään mitään, miehen tuossa edes jotakin patistellessa lupasin olla edes vähän 'reippaampi' tänä vuonna. No, jumppakorttiin on jo ladattu 20 käyntiä, enää puuttuu siis vaan että sinne oikeasti myös menee treeniaikeissa... Ja sitäpaitsi hiihtämään lähtisin HETI kun vaan lunta tulisi, mutta kun ei. Kaksi milliä taitaa nytkin maassa olla, vaikka jo monta päivää sitten luvattiin lämpötilan kääntyvän pakkaselle. Eilenkin satoi koko päivän, mutta mittari vaan pysyi plussan puolella! Voidaanko tälle tehdä yhtään mitään? Vai alennetaanko lisää autoveroa ja lisätään halpalentotarjontaa? Hmm, tuostahan tulikin mieleen että talvilomamatka Kanarialle on vielä varaamatta...

Sitten olisi vielä ne hyvinvointierot, jotka presidentti tyylikkäästi otti puheessaankin esille. Ja johan näyttää äläkkä nousseen, talouskasvua ei sitten kuulemma synny ilman työntekoon kannustavia tuloeroja. Kamoon hei, jos tosiaan olisikin niin että enemmän ja jotenkin paremmin työtä tekemällä itse kukin voisi saada lisää liksaa, niin varmaan olisi kannustavaa ja innostavaa ja ties mitä. Suurimman osan palkka kuitenkin muodostuu joillain muilla tavoilla, ja kuten kaikki tiedämme yritysten tärkein tehtävähän on tuottaa voittoa omistajilleen. Jos siinä ohessa jotkut onnistuvat neuvottelemaan itselleen muhkeat palkankorotukset, optiot ja muut edut, niin se kannustaa meitä täällä takarivissä täsmälleen ja kuinka? Ja jos jonkun tekee mieli siellä sanoa että olisin vain kateellinen, niin pitäköön mölyt mahassaan. Mielestäni koko rakennelmassa on jotakin pielessä, ja se että jotkut kohtuuttomasti hyötyvät on epäilemättä joltakin muulta pois, jos nyt ei minulta suoranaisesti. Minä olen omat valintani tehnyt ja niihin tyytyväinen, mutta jo tämän sanoessani tiedän olevani etuoikeutettu, kun niitä valinnanmahdollisuuksia kerran on ja niistä vähemmänkin tienestejä tuottava on käytännössä toteutettavissa.

Näiden valintojen kanssa eläminen takkuaa taas ja vaihteeksi. Melkein jo ajattelen että normitöihin paluu näin puolentoista viikon lusmuilun jälkeen olisi helpompaa, senkun istuisi pöydän ääreen ja alkaisi tehdä ;-) Nyt pitää saada aivot käännettyä tutkimus- ja kirjoitusvaihteelle, ja että onkin hankalaa. Tässä olisi nyt yksi essee kirjoitettava perjantaiksi (ei synny mitään), yksi artikkeli kuun puoleeenväliin mennessä (vain ppt-pohjat ja niihin täydentävät kommentit valmiina) ja vielä yksi laajempi essee mieluiten eilen, mutta joka tapauksessa mahdollisimman pian (ei valmiina muuta kuin idea siitä mitä käsittelisi). Näkökulma ja käsittelytapa on kaikissa tietenkin ihan erilainen, joskin kovasti tarpeellisia ja hyödyllisiä noiden kaikkien laatiminen tässä vaiheessa tietenkin on.

Sitten olisi paljon asioita liittyen maailman suloisimpaan viisivuotiaaseen, mutta nekin tuntuu nyt jotenkin vaikealta ottaa esille. Kyse on kuitenkin toisen ihmisen yksityisasioista, vaikka keskittyisinkin kirjoittamaan siitä miten vaikeata niiden käsittely minun arjessani (ja myös juhlassa!) on. Viisivuotias on aika iso jo, ja en ole varma mitä mieltä hän olisi jos nyt tai myöhemmin saisi kuulla kuinka minä repostelen hänen asioitaan julkisesti. Pitäisi varmaan ehtiä etsimään joku erillinen suljettu foorumi niiden puimiselle, mutta jospa ensin odotetaan tämänvuotista lausuntoa ja diagnoosia. Sen verran paljastan nyt tässäkin, että ilmeisesti jotakin aistinsäätelyongelmia olisi havaittu, ja SI-painotteista toimintaterapiaa olisi tiedossa, viimeinkin!

Muutakin oli kyllä mielessä, esim. piti kommentoida Jarkko Tontin vuodenvaihteen puheenvuoroa (digiarkistossa, maksullinen), kun jossain kohdissa olin samaa mieltä ja jossain taas ihan eri mieltä (mm. nykyvihreä näkemys kaupunkimaisesta asumisesta parhaimpana vaihtoehtona kaikille tai siitä että onko lähellä tuotettu ruoka tarpeetonta), mutten nyt enää ehdi. Sitten lupasin äiskän kommenttilootassa kuvata ja tarinoida meidän perheen joulu- yms. koristeista, mutta katsotaan jos vaikka viikonloppuna.

Että näillä eväillä nyt tähän vuoteen. Toivotaan hei kaikki nyt pakkasta ja lumisadetta jotta tulisi edes se talvi ja mustuus ja liejuus häipyisivät!